Arjen parantajat - Anu Raskin saarna 4.9.2022

Hyvän toivon kappeli

Anu Rask Saarna Hyvän toivon kappelissa 4.9.2022 13. sunnuntai helluntaista Jeesus, parantajamme Evankeliumista Markuksen mukaan, luvusta 7 Jeesus lähti sitten taas Tyroksen seudulta ja tuli Sidonin ja Dekapoliin alueen kautta Galileanjärvelle. Siellä hänen luokseen tuotiin kuuro mies, joka ei pystynyt kunnolla puhumaan, ja häntä pyydettiin panemaan kätensä miehen päälle. Jeesus otti hänet erilleen väkijoukosta, pani sormensa hänen korviinsa, sylkäisi ja kosketti hänen kieltään. Sitten hän katsahti taivaalle, huokasi ja sanoi kuurolle: ”Effata.” Se merkitsee: aukene. Silloin miehen korvat aukenivat ja hänen kielensä vapautui, niin että hän puhui selkeästi. Jeesus kielsi ihmisiä kertomasta tästä kenellekään, mutta mitä enemmän hän heitä kielsi, sitä enemmän he levittivät siitä tietoa. Kaikki olivat ylen määrin hämmästyksissään ja sanoivat: ”Hyvin hän on kaiken tehnyt. Kuurot hän saa kuulemaan ja mykät puhumaan.” Jeesus teki ihmetekoja. Ihmeitä. Tän muistan jo lapsuudesta. Päiväkerhossa me katseltiin 70-lukua henkiviä ruskeasävyisiä kuvakirjoja, joissa Jeesus tyynnytti myrskyn, muutti veden viiniksi ja paransi sairaita. Liehuvatukkaisella Jeesuksella oli pitkä valkoinen yöpaita päällä. Siellä päiväkerhossa hoitotädit lukivat meille kirjoja myös ääneen, ja nää kirjoissa esiintyneet spektaakkelit tulkittiin kirjaimellisesti. Näin oli tapahtunut – Jeesus oli kävellyt yöpaidassa ja tehnyt ihmeellisiä asioita. Tämä ihmeenomaisuus oli keskeinen merkki kristinuskon totuudellisuudesta. Kirjojen lauseet olivat tosiasiallisia ja kirjaimellisesti totta. Sille uskolle, jota meille lapsille opetettiin, oli siis keskeistä nimenomaan uskominen. * * * Mitä Jeesus itse asiassa teki, kun hän teki ihmeitä? Oliko hän joku kiertävä tempputaikuri, joka teoillaan halusi vakuuttaa ihmiset uskomaan itseensä ja tekemiinsä ihmetekoihin? No, nää tämmöset on meidän kysymyksiä. Me tieteellisen maailmankuvan omaavat ihmiset kyselemme, onko tää mahdollista, ovatko tällaiset ihmeet mahdollisia? Jeesuksen ihmetekojen hyväksymisestä tulee tärkeä vedenjakaja tutkijan ja uskovaisen – tai sitten erilaisia uskonnollisia painotuksia omaavien ihmisten välillä. Jeesuksen ajan ihmiset elivät maailmassa, johon ihmeet kuuluivat luonnollisena osana. Magia ja ihmeet olivat ihmisten maailmankuvan peruskäsitteitä. Siihen aikaan kysymys kuului, kuka ihmeen pystyi suorittamaan ja millä voimalla hän sen teki. Ihmettä itsessään ei kyseenalaistettu ja niitä tekivätkin monet vaeltavat tietäjät ja parantajat. * * * Jeesuksen tekemissä ihmeissä oli kuitenkin jotain ainutlaatuista ja poikkeuksellista. Ihmeet ei olleet itsetarkoitus ja päämäärä, vaan ne välittivät erityistä viestiä. Ihmetekojen kautta Jeesus rakensi maailmaan Jumalan valtakuntaa, missä sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat, kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan ilosanomaa. Yksilöitä parantaessaan Jeesus paransi ja rakensi samalla koko yhteisöä. Jumalan valtakunnassa on kyse suuresta hyvyydestä ja voimasta, järjestetystä rakkauden valtakunnasta, johon Jeesus pyytää meitä astumaan. * * * Keitä parantamalla Jeesus tänään täällä manifestoisi Jumalan valtakuntaa? Antiikin maailmassa sairaat joutuivat yhteisön ulkopuolelle. Maailmaa ei muotoiltu esteettömäksi, kuurona tai sokeana oli vaikeaa selviytyä. Sairauksien ajateltiin olevan riivaajien aiheuttamia. Myös meidän ajassa yksilöiden haavoittaminen ja ulossulkeminen vahingoittaa koko yhteisöä. Raadollinen esimerkki ovat vaikkapa sodissa käytetyt raiskaukset ja seksuaalinen väkivalta, jonka kokeminen ja näkeminen on erittäin traumatisoivaa ja hajottavaa. Mutta on myös arkisempia esimerkkejä lähempää. Ihmisiä, jotka sairaus tai huono-osaisuus työntää yhteiskunnan ja yhteisöjen ulkopuolelle. Yhteiskunta on täsmalleen niin vahva kuin sen heikoin lenkki, sanotaan. Tänään täällä Hyvän Toivon Kappelilla meitä on siunattu arkeen ja niihin tehtäviin, joita syksy meille kullekin tuo. Meistä monella on tärkeitä tehtäviä Jumalan valtakunnan rakentajina. Parantajina Huolenpitäjinä. Koskettajina. Kuuntelijoina. Jumalan valtakuntaa rakennetaan elämällä, toimimalla Kristuksen käsinä tässä maailmassa. Pave Maijasen Pidä huolta -kappaleessa kuvataan Jumalan valtakunnan periaatteita aika hienosti. Luen sanat tämmöiseksi pieneksi loppurukoukseksi, voit kuunnella biisin vaikka kotiin päästyäsi. Pidä huolta itsestäs ja niistä jotka kärsii Anna almu sille joka elääkseen sen tarvii Muista siellä rakentaa missä koti maahan sortuu Koeta niitä rohkaista jotka päätöksissään horjuu Sillä jokainen joka apua saa sitä joskus tajuu myös antaa Pidä huolta luonnosta se susta huolen pitää Pidä kiinni päätöksistä niistä voima itää Muista vanhukset ei kuulu vanhainkotiin Toimi niin ettei nuorukaiset joudu uusiin sotiin Aamen